sukkela_nutshell

Uusi rahanpesulaki
pähkinänkuoressa

Uusi rahanpesulaki astui voimaan vuoden 2017 kesäkuussa ja se toi mukanaan uudistuksia, jotka koskevat valtaosaa yrityksistä. Muutokset astuvat voimaan asteittain vuoteen 2020 mennessä.

Moni meistä on ehtinyt kummastelemaan pankkien suorittamaa ”kuulustelua” yrityksen ja yrittäjän poliittisista kytköksistä ja raha-asioista. Nyt tuo pankkimaalimasta tuttu asiakkaiden tunnistamisvelvoite ulotetaan koskemaan myös muita tavalla tai toisella yritysten finanssiasioiden kanssa kosketuksissa olevia toimijoita.

 

Uusi rahanpesulaki velvoittaa myös tilitoimistoja, joiden on muiden rahanpesulaissa mainittujen ilmoitusvelvollisten tapaan tehtävä riskiarvio vuoden 2017 loppuun mennessä. Riskiarvio sisältää toimet, joiden avulla ilmoitusvelvollinen huolehtii tulevaisuudessa rahanpesulain keskeisistä velvoitteista, jotka ovat asiakkaan tunteminen ja tunnistaminen sekä velvollisuus ilmoittaa rahanpesuepäilyistä Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskukselle.

Lain vaikutus yrityksiin

Yritysten kannalta uuden rahanpesulain keskeisin sisältö liittyy edunsaajarekisteriin. Kaikkien oikeushenkilöiden (pl. pörssiyhtiöt) on ilmoitettava tosiasialliset edunsaajansa Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämiin rekistereihin 30.6.2019 mennessä. PRH tiedottaa myöhemmin, miten tosiasialliset edunsaajat ilmoitetaan. Päivitämme tiedon myös tähän artikkeliin heti, kun se on saatavilla.

 

Osakeyhtiön hallituksen on rahanpesulain mukaan pidettävä osake- ja osakasluettelon rinnalla lisäksi edunsaajarekisteriä eli luetteloa yhteisön tosiasiallisista edunsaajista. Luetteloon merkitään omistajan tai edunsaajan nimi, syntymäaika, kansalaisuus, asuinmaa sekä määräysvallan tai omistusosuuden peruste ja laajuus. Edunsaajarekisterin tiedot on annettava pyynnöstä ilmoitusvelvolliselle taholle, kuten tilitoimistolle.

Tosiasiallinen edunsaaja

Luonnollinen henkilö, joka joko omistaa oikeushenkilön tai muuten käyttää määräysvaltaa oikeushenkilössä. Yhteisöjen osalta tosiasiallisena edunsaajana pidetään henkilöä, jolla on yli 25 prosentin omistus tai ääniosuus yhteisössä.

 

Mikäli tällainen omistus- tai äänivaltaosuus on toisen oikeushenkilön hallussa, on yhteisön selvitettävä, ketkä luonnolliset henkilöt voivat tehdä itsenäisesti päätöksiä omistavassa oikeushenkilössä. Asema voi perustua muun muassa osakassopimukseen.